Äkäslompolossa on jo ihan alkutalven tunnelmaa. Lumihärmä on maassa ja pikkupakkanen tuntuu jo pikkuisen poskipäissä. Pieni vaelluksemme tunturin kupeessa käynnistyi Luontokeskus Kellokkaan kupeessa olevalta kodalta, pienten eväiden merkeissä. Ja sitten matkaan!
Seitakierros, jolle suuntasimme, lähtee Luontokeskus Kellokkaan pihasta ja reitillä on pituutta reipas 9 kilometriä. Matkan pituus oli ihan riittävä, mikäli siis aikoo myös huomenna kyetä kulkemaan tuntureilla. Niin sitä on meikäläinen sohvaperuna!Tunturipuron solinaa oli pakko pysähtyä kuuntelemaan ahkeraan Seitakierroksella.
Luonnon jäiset taideteokset ilahduttivat puron vieressä kulkijaa ja kuukkelien pyrähdykset ja ääntely kaikui metsässä.
Ja mielenkiintoiset tarinat siivittivät kulkuamme....
Kuukkelit ovat ihanan kesyjä. Vuorotellen linnut pyrähtivät hakemaan syömistä käsistämme.
Päivä alkoi hämärtyä pikkuhiljaa ja matkamme alkoi olla jo loppusuoralla.
Lumitykkien humina ja ilmassa ollut tykkilumen pöly saatteli meidät autolle kierroksen päätteeksi. Kyllä Suomen luonto on kaunis.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!